Suomen Lähetyssanomat 8/2004

Pappi Girma Teferra: Jokainen voi rukoilla sairaan puolesta

Etiopialainen pappi Girma Teferra uskoo, että Jumala voi parantaa sairaudesta ja ajaa ihmisestä pahat henget pois. Hän muistuttaa, että Jumala voi toimia jokaisen kristityn kautta.

Etiopiassa armolahjat kuuluvat luonnollisena osana kristillisyyteen. Evankelisen Mekane Yesus -kirkon seurakunnissa profetoidaan, parannetaan sairaita ja karkotetaan pahoja henkiä. Metun seurakunnan Katta-kirkkopiirin pappi Girma Teferra on sitä mieltä, että jokaisella kristityllä on armolahjoja, joiden avulla hän voi palvella seurakuntaansa ja yhteisöään. Girma Teferra on valjastanut seurakuntalaisten armolahjat laajaan vapaaehtoistyöhön. Lähes kaikilla rippikoulun käyneillä seurakuntalaisilla on jokin palvelutehtävä seurakunnassaan.

Seurakunnan vanhimmisto on kysynyt kaikilta seurakuntalaisilta, mitä he haluaisivat tehdä seurakunnan hyväksi. Jokainen seurakuntalainen on tarpeellinen. Kun seurakuntalaisilla on palvelutehtävä seurakunnassa, he samalla ottavat itse vastuuta seurakunnan toiminnasta.

Lohduttaja tulee surukotiin
Erilaisia palvelutehtäviä Girma Teferra luettelee parikymmentä. Jumalanpalvelusten järjestämiseen liittyviä vastuutehtäviä on useita, saarnaamisesta suntion ja kuorolaisen tehtäviin. Yksi ryhmä siivoaa kirkon viikoittain, toinen ryhmä pitää huolta kirkon puutarhasta. Omat palvelutehtävänsä löytyvät myös pyhäkoulun opettajille, rukousryhmien vetäjille, tulkeille ja nuorisotyöstä kiinnostuneille.

Vapaaehtoiset diakonia-komitean jäsenet pitävät silmänsä auki kodeissa kiertävissä rukousryhmissä ja tarkkailevat, jos joku tarvitsee seurakunnan apua. He jakavat vaatteita köyhille ja pitävät seurakuntalaisille opetustilaisuuksia siitä, miten lähimmäistä voisi auttaa.

Suomalaiset ihmettelevät listasta löytyviä palvelutehtäviä. Mitä ovat sellaiset tehtävät kuin sovittelija ja lohduttaja? Pastori Girma kertoo, että sovittelijan tehtäviin tarjoutuneet vapaaehtoiset pitävät huolta siitä, ettei seurakuntalaisten kesken synny riitaa. He ovat sovittelijoina seurakuntalaisten keskinäisissä riita-asioissa. Lohduttajat menevät vierailulle koteihin, joista on menehtynyt perheenjäsen. He keskustelevat omaisten kanssa ja ovat läsnä surun keskellä.

Lamppu valaisee yhden huoneen
Näin laaja vapaaehtoisten käyttö vähentää työtaakkaa kirkkopiirin kahdelta palkatulta työntekijältä, papilta ja evankelistalta. Ilman vapaaehtoisten panosta kirkkopiirin pyörittäminen olisi valtava työ. Nyt pastorin ei tarvitse kuin pitää huolta siitä, että kaikki toimii niin kuin pitääkin.

Myös seurakuntalaisten jaksamisesta pidetään huolta. Aiemmin yhdellä seurakuntalaisella saattoi olla kymmenen eri tehtävää seurakunnassa. Sittemmin määrää on rajoitettu siten, että palvelutehtäviä saa olla vain kaksi seurakuntalaista kohti. Näin vastuu jakaantuu tasaisemmin. “Jos huoneessa on lamppu, niin se valaisee kerrallaan vain yhden huoneen. Ei yhden huoneen lamppu voi valaista kuutta huonetta yhtä aikaa! Samoin yksi ihminen voi hoitaa vain yhtä palvelutehtävää kerrallaan”, Girma Teferra selventää.

Vapaaehtoisia kirkkopiirissä riittänee myös tulevaisuudessa. Joka sunnuntai jumalanpalvelukseen kokoontuu noin 800 ihmistä. Pari vuotta sitten rakennettu Katta-kirkko ei riitä koko joukolle, vaan kolmisensataa jumalanpalvelusvierasta joudutaan istuttamaan kirkon pihalle rakennetun lisäkatoksen alle. Puolen vuoden sisällä 65 ihmistä on tullut uskoon ja liittynyt seurakuntaan.

Jumala voi parantaa sairaan
Seurakuntalaisten armolahjoihin lukeutuvat myös profetoiminen ja sairaiden puolesta rukoilu. Rukous onkin usein ainoa apu sairauden keskellä, jos mahdollisuutta päästä lääkäriin tai saada lääkkeitä ei ole.

Girma Tefera uskoo, että ei ole erikseen ihmisiä, joilla on saarnaamisen armolahja tai kyky parantaa sairaita, vaan Jumala voi toimia jokaisen kristityn kautta.
“Jokainen voi rukoilla sairaan puolesta. Esimerkiksi, jos joku asuinalueen kristityistä on sairaana, naapurit menevät hänen luokseen rukoilemaan.”

Joskus seurakuntaan tulee myös ei-kristittyjä, jotka viimeisenä toivonaan kääntyvät sairauksissaan seurakunnan puoleen.
“Kun sairaita tulee pyytämään apua, ensin opetamme heille, mitä usko on. Heidän ei tule ajatella, että ihminen, joka rukoilee heidän puolestaan on ihmeidentekijä, vaan että parantamisen tekee Jumala. Opetamme, että koko ruumiin ja elämän Herrana tulisi olla Jumala.”

Pastori Girma ei koe kristillisen ajatuksen parantamisesta sulkevan pois maallista sairaanhoitoa.
“Ei sairaita kielletä menemästä lääkäriin. Ajattelemme, että kun ihminen saa apua lääkäriltä, silloin Jumala toimii lääkärin kautta. Joskus seurakuntalaiset saattavat ennen lääkäriin menoa tulla pyytämään esirukousta, että Jumala antaisi lääkäreille viisautta parantaa heidän sairautensa.”

Pahat henget karkotetaan
Etiopiassa ajatus pahojen henkien vaikutuksesta on yleinen. Pahojen henkien karkotusta myös esiintyy. Girma puhuu pahoista hengistäkin arkisesti: “Joskus joku seurakuntalaisista saattaa alkaa huutaa ja kiljua kesken jumalanpalveluksen. Silloin viemme hänet sakastiin, rukoilemme hänen puolestaan ja paha henki lähtee pois.”

Sairauksien paraneminen tai pahojen henkien karkotus ei Girman mukaan ole kuitenkaan pääasia.
“Pääasia on usko ja luottaminen siihen, että apu tulee Jumalalta, ei se että ihminen paranee. Päätehtävämme on evankeliumin julistaminen, jotta ihmiset uskoisivat Jumalaan.”

Toivoon takerrutaan tiukasti
Hosainan teologisen seminaarin opettajana toiminut pastori Kari Pentikäinen kertoo, että etiopialaisessa kristillisyydessä korostuu vahvasti luottamus Jumalaan konkreettisissa elämäntilanteissa. Kristityt kokevat saaneensa apua Jumalalta esimerkiksi sairauksien paranemisen muodossa.

“Ihmisillä on niin paljon vaikeuksia ja kurjuutta elämässä. Heidän täytyy saada luottaa siihen, että heillä on toivoa. Esimerkiksi paraneminen sairaudesta vahvistaa ihmisen uskoa Jumalaan ja antaa toivoa silloin, kun elämässä muuten menee huonosti.”

Etiopiassa sairauksien ja vastoinkäymisten syynä pidetään useimmiten joko pahoja henkiä tai ihmisen syntiä. Erityisesti maaseudulla ihmisten tietämys sairauksista ja niiden aiheuttajista on heikkoa. Siksi sairauksiin liittyy paljon pelkoja ja uskomuksia.

Usko Jumalaan toimii vastavoimana näille peloille: Jumala on pahan valtojen voittaja. Sairaiden ja vaikeuksissa olevien ihmisten puolesta rukoileminen auttaa myös henkisesti.
“Kun ihminen sairastuu, kristityt kokoontuvat hänen luokseen rukoilemaan, että Jumala parantaisi sairaan. Tällä yhteydellä on vahva sosiaalinen merkitys. Sairasta ei jätetä yksin. Samalla pahalle ololle annetaan selitys. Jo se voi olla merkittävä askel paranemisessa”, Pentikäinen kertoo.