Suomen Lähetyssanomat 6-7/2004

Koulutettuja evankelistoja Etiopiaan

Hosainan teologisessa seminaarissa halutaan opettaa niin kirkasta teologiaa, että sitä voi soveltaa suoraan saarnoihin ja seurakuntatyöhön.

Pastori Kari Pentikäinen pitää englanninkielistä luentoa Hosainan teologisen seminaarin kolmannen vuosikurssin opiskelijoille. Luennon aiheena on Kristuksen kaksi luontoa. Pentikäinen käsittelee kysymystä siitä, miten Kristuksen jumalallisuus oli piilossa silloin, kun hän oli maan päällä.

Pentikäinen havainnollistaa sanomaa kaivamalla aurinkolasinsa esiin povitaskustaan panemalla ne päähänsä.
“Nämä aurinkolasit ovat olleet minulla koko luennon ajan. Te ette vain ole nähneet niitä, sillä ne olivat piilossa. Näitte ne vasta sitten, kun otin ne käyttööni. Samalla tavalla Jeesuksen jumaluus oli piilossa. Hän oli sekä ihminen että Jumala, mutta hänen jumalallisuutensa näyttäytyi lopullisesti vasta ylösnousemuksessa.”

Kari Pentikäinen opettaa teologiaa ja toimii seminaarin neuvonantajana. Hänen vaimonsa Leila Pentikäinen on Hosainan hiippakunnan päiväkotien kummilapsiyhdyshenkilö.

Vertauskuvat auttavat opetuksessa
Pentikäinen kertoo, että seminaarin opiskelijat ovat koulutukseltaan ja tiedoiltaan hyvin eri tasolla. Osa opiskelijoista on käynyt vain peruskoulun ja lukion, toiset taas ovat pappeja, jotka haluavat vahvistaa teologista tietämystään.

Seminaarin opetus tapahtuu englanniksi, ja kielitaito on monilla opiskelijoilla hyvin heikolla tasolla. Tämän vuoksi opetuksen tulee olla konkreettista ja selkeää. Moni asia menee paremmin perille vertauskuvien avulla. Seminaarin opetuksessa pyritään kontekstuaalisuuteen ja oppilaslähtöisyyteen.

“Pyrimme siihen, että kaikkea mitä opetamme, voi käyttää saarnatessa. Niin monimutkaista teologiaa emme opeta, mitä ei voisi soveltaa saarnaan”, Pentikäinen kertoo.

Kari Pentikäinen kokeekin seminaarin yhtenä tärkeimmistä tavoitteista sen, että opiskelijat oppisivat saarnaamaan ja opettamaan seurakuntalaisia.

“Monien evankelistojen saarnatyyli poikkeaa siitä, mihin olemme Suomessa tottuneet. Kaikkia retoriikan ja draaman tehokeinoja käytetään, ja saarnamies saattaa innostuessaan huutaa ja juosta edes takaisin pitkin alttaria. Sisältöön sen sijaan kiinnitetään usein liian vähän huomiota.”

Saarnatekniikan opetus seminaarissa perustuu pitkälti käytännön harjoituksiin. Opiskelijoiden saarnoja arvioidaan ja opponoidaan. Lisäksi oppilaat käyvät saarnaamassa lähistön seurakunnissa sekä kauempana muslimikaupunkien seurakunnissa. Siten he saavat kokemusta käytännön työstä.

Islam herättää kysymyksiä
Teologisen seminaarin tavoitteena on vahvistaa seurakuntien työntekijöiden teologisia valmiuksia. Pentikäinen kertoo, että monissa pienissä seurakunnissa on ongelmana saada tarpeeksi koulutettu evankelista, joka voisi vastata uusiin haasteisiin. Maaseudun keskeisissä kylissä eri uskonnollisten ryhmittymien vaikutus on suuri. Kohtaamiset islamin sekä erilaisten kristillisten liikkeiden kanssa herättävät seurakuntalaisissa kysymyksiä.

- Usein seurakunnan ainoa evankelista on käynyt vuoden mittaisen raamattukoulun 20 vuotta sitten eikä teologinen tietämys ole kovin varmalla pohjalla. Seurakuntalaiset tarvitsevat opetusta aivan kristinuskon perusasioista. Siksi seminaarin tavoitteena olisi saada jokaiseen maaseutukeskukseen ainakin yksi paremmin koulutettu evankelista, Pentikäinen kertoo.

Seminaarista valmistuneet suuntautuvat myös raamattukoulun opettajiksi, rovastikunnan johtajiksi, raamatunkäännöstyöhön ja hiippakuntien muslimityön vastuutehtäviin.