Kjell Westö: Isän nimeen (Våden av att vara Skrake) ***
Jokainen meistä alkaa jossain vaiheessa elämäänsä pohtia omaa identiteettiään ja taustaansa. Missä määrin minä olen vanhempieni ja sukuni perillinen? Mikä osa minussa on sukuni perintöä, mikä osa on minua. Voinko paeta menneiden sukupolvien traumoja? Näitä asioita pohditaan kertojahenkilön Wiktor Skraken kautta, joka kertoo isästään ja suvustaan. Luettuani jo tätä ennen “Missä kuljimme kerran”-teoksen ja saatujani tästä kirjasta kehuja, tartuin kirjaan innolla. Mutta: Vuosikymmenten välillä edes takaisin polveileva, ajatuksen lentoa muistuttava kerronta vieraannutti ja - taas kerran - vaikeutti keskittymiskykyäni. Mutta täytyy myöntää, että kun lukee Westön historian maisemien kuvausta, voisi luulla, että hänen autotallistaan löytyy aikakone. Niin todentuntuista se on.

Hemming Mankell: Askeleen jäljessä ***
Ruotsalainen poliisi Wallander seikkailee jälleen murhamiesten perässä. Oivallista seikkailua sille, joka haluaa nollata aivot työpäivän jälkeen. =)