Saimme viettää rentouttavan loman Langano-järven rannalla. Mökki jossa majailimme oli melkein kuin suomalainen kesämökki paitsi ilman saunaa. Talo sijaitsi hotellin alueella, joten siellä oli muitakin turisteja. Kuulimme ainakin venäjää, saksaa ja ameriikkaa paikallisen amharan lisäksi. Talon edustalla avautui ehkä puolen kilometrin pituinen hiekkaranta, jossa lauantaina loikoilimme auringossa.

Itseltäni jäi uimiset väliin pienen flunssan takia, mutta Vexi pulikoi ruskeassa suolajärvessä. Järven vesi oli alkaalipitoista eli liukasta kuin saippua, mutta samalla uimakelpoista, sillä bilharzia-loinen ei siinä viihdy.

Välillä kävimme bongailemassa järveltä lintuja, joista pelikaanin tunnistimme, mutta muiden lajien tunnistamiseen eivät biologiantaitomme riittäneet. Yksi iso lintulaji muistutti ehkä haikaraa… Myös strutseja ja yhden gasellin näimme viereisessä luonnonpuistossa, joka kyllä muuten oli sen verran karua, ettei siellä paljoa eläimiä ollut. Hienot maisemat kyllä ja kuumia lähteitä. Koko alue on joskus ollut vulkaanista ja maassa näkyy joka puolella pieniä kraatereita, jotka ovat syntyneet kun maassa oleva laava on pulppuillut. Ilmeisesti ilmiö liittyy jotenkin siihen, että alue on yhtä suurta hautavajoamaa (maantieteilijät selittäkööt).

Tässä tulee loman paras kohta: olen harrastanut jotain, mitä tapahtuu vain leffoissa: laukannut valkoisella ratsulla hiekkarannalla auringonlaskussa! Pitihän sekin kerran elämässä kokea!

Eilen kävimme vielä Langanolta n. 50 kilometrin päässä sijaitsevassa Wendo Gennetin “paratiisissa”. Se on karun ja kuivan alueen keskellä sijaitseva vihreä laakso vuorien välissä. Siellä on paljon kuumia lähteitä, joita hyödyntäen sinne on rakennettu uima-altaita. Hotellin allasalueella kävimme uimassa lämpimässä lähdevedessä palmujen katveessa. kyllä se ihan paratiisilta tuntui, varsinkin kun altaissa ei ollut muita uimareita ja saimme olla ihan kahdestaan! Eikä maksanut kuin 0,5 euroa! Uimisen jälkeen söimme vielä herkulliset kanawotit hotellin ravintolassa, jonka jälkeen suuntasimme takaisin kohti Addista.

Nyt yritän täällä Addiksessa parannella flunssaani ja samalla tehdä kirjoitushommia. Sunnuntaina lennän paikallisella lentokoneella kahdeksi viikoksi Mettuun, joka on ihan länsi-Etiopiassa. Siellä asuu muutama suomalainen lähetti ja kaipa olisi tarkoitus opettaa vähän mettulaisiakin. Vexi tulee myös Mettuun ensi viikon sunnuntain.

Eilen kiersimme tuntikausia kaupungilla Vexin kanssa ja katselimme myös sormuksia. Täältä ei kuitenkaan näytä saavan sileitä ja ohuita tavallisia sormuksia. Kaikki ovat liian paksuja ja useimmasta liikkeestä saa vain yhtä kokoa. Kyllähän ne voisi myös varmaan teettää, mutta en tiedä jaksaako. Ehkä hommaamme sormukset kuitenkin Suomesta.