Eilen nautimme puusaunasta, joka lämpiää sekä Addiksessa että täällä Hosainassa kahdesti viikossa. Saunan jälkeen menin Kertun luo leffailtaan - tarjolla oli ruisleipää, sienisalaattia sekä karjalaisia kukkosia - etiopialaisia perinneherkkuja siis…

Ensi viikolla jatkuvat taas koulutustuokiomme. Suurin osa koulutuksista tapahtuu atk-luokassa, jossa on tosin vain yksi käyttökelpoinen tietokone. Lisäksi käytämme apuna lähettien omia kannettavia koneita. Luokka on kuitenkin hyvin pieni, joten opetamme vain 3-4 lähettiä kerrallaan. Siten onkin helpompi vastata kaikkien kysymyksiin. Oppilaamme eli suomalaiset lähetit ovat tosi innokkaita, joten opettaminen on hauskaa. Kerttu sanoi tänään, että hän on kyllä ollut aiemminkin Lähetysseuran järjestämissä atk-koulutuksissa, mutta ei ole koskaan oppinut mitään kun opetus on ollut täyttä hepreaa. Meidän opissaan hän on oppinut paljon uutta. Hauska kuulla sellaista palautetta!

Tänään söimme oikeaa etiopialaista ruokaa. Aamulla alkoi kahdeksalta (!) jumalanpalvelus, jossa Kerttu saarnasi. Menimme mukaan, sillä Vexi oli luvannut ottaa kuvia Lähetyssanomien artikkeliin, joka käsittelee eri maiden ehtoolliskäytäntöjä. Jumalanpalvelus lopulta alkoi varttia vaille yhdeksän ja kesti 2,5 tuntia. Sen jälkeen seurakunnan diakoni, joka on Kertun ystäviä, kutsui meidät kotiinsa lounaalle, insera ja wotti –aterialle.

Insera on sellainen harmaa, huokoinen lettu, joka on tehty etiopialaisesta teff-viljasta. (Isä meidän -rukouksessa rukoillaan täällä: Anna meille meidän jokapäiväinen indseramme!) Indseran päälle pistetään wottia eli kastiketta. Kastikkeita on yleensä monenlaisia ja ne ovat tulisesti maustettuja. Linssi- sekä erilaiset kaaliseokset ovat yleisiä. Jos tulee vieraita, silloin pistetään rahaa menemään ja teurastetaan kana tai vuohi wottia varten.

Ensi viikonvaihteessa vietetään Etiopiassa Mäskal -juhlaa eli Jeesuksen ristin löytämisen juhlaa. Juhlaan liittyy tarina, jonka mukaan joku etiopialainen joskus löysi Jeesuksen ristin tai palan siitä ja toi sen Etiopiaan ja sen kunniaksi sitten juhlitaan. Juhlaan liittyy sellainen perinne, että jokainen perhe ostaa itselleen härän ja teurastaa sen. Sitten ihmiset syövät itsensä ähkyyn asti. Köyhät perheet tosin yhdistävät voimansa ja ostavat yhteisen härän, joka sitten tarkasti jaetaan esim. neljän perheen kesken. Kaikki elimetkin jaetaan yksitellen neljään osaan. Jos raha ei riitä, ostetaan velaksi, mutta härkä on saatava. Teurastus on kuulemma juhlallinen tapahtuma - saa nähdä pääsemmekö näkemään sellaista…

Etiopialaisille suurinta herkkua on raaka liha. Joskus saattaa olla esim. hääjuhlia, joissa ei tarjota mitään muuta kuin raakaa härän tai jonkin muun eläimen lihaa. Varsinainen terveystarkastajan helvetti…

Ummikon havaintoja: Ruuanvalmistus
Ruuan hankinta ei Etiopiassa ole aivan samanlaista kuin Suomessa. Addis Abebassa on länsimaisen oloisia supermarketteja, joista saa valmiiksi pakattua lihaa, maitotuotteita, riisiä, makaroonia ym. Mutta niitä ei löydy mistään muualta Etiopiasta. Tässä muutamia esimerkkejä siitä, missä ruoka kasvaa. Tämän perusteella sitä ymmärtää, että suomalaisten työntekijöiden apulaiset eivät ole ”ylellisyyttä”, vain aivan välttämätöntä, jotta he joskus ehtisivät tehdä töitäkin.

  • Liha: Olemme ajaneet täällä parin lihakaupan ohi. Ne ovat sellaisia pieniä koppeja, joissa roikkuu isoja eläimenosia seinällä - ilman mitään jäähdytyssysteemejä. Lähetystyöntekijät pistävät useimmiten pihapoikansa asialle ostamaan lihat, ettei itse tarvitsisi nähdä, mistä liha tulee. Pihapojat kyllä tietävät lähettejä paremmin, mitä osia eläimestä kannattaa ostaa - suomalainen kun on niin tottunut kaupan valmiiseen tarjontaan, että tällainen tieto on jo unohtunut. Meilläkin alkaa olla Addiksesta ostetut jauhelihat kohta lopussa, joten kohta pitää palkata joku ostoksille. Liha kyllä on ihan kunnollista, kunhan sen ostaa heti samana aamuna kun eläin on teurastettu ja kun sen kypsentää kunnolla.
  • Kana: Jos kanaa haluaa syödä, sitä saa, kun ostaa itse elävän kanan ja teurastaa ja kynii sen. Pihapojat ilmeisesti hoitavat senkin homman.
  • Leipä: Heton alueella on kuurojen koulu, jossa valmistetaan valkoisia sämpylöitä. Niitä olemme pari kertaa käyneet ostamassa. Mutta jos haluaa vähän tummempaa leipää, pitää ostaa itse viljat, viedä ne myllyyn jauhettaviksi ja leipoa leipä itse. Tilasimme juuri eilen 5 kiloa vehnää, josta olisi tarkoitus jauhattaa myllyssä grahamjauhoja. Suomalaislähetit viljelevät itse ruispeltoa, joten sadonkorjuun aikaan on saatavilla myös ruisleipää!
  • Maitotuotteet: Maitoa saa kioskeista jauheena isoissa peltipurkeissa, mutta sitä voi myös ostaa tuoreena “suoraan tilalta”. Tuoreesta lehmänmaidosta lähetit tekevät voita, rahkaa ja jugurttia, koska niitäkään ei voi kaupasta ostaa muualla kuin pääkaupungissa. Kananmunia saa torilta, joka pystytetään alueelle kerran viikossa varhain aamulla.
  • Kuivatarvikkeet saa kioskintyyppisistä kojuista. Niissä myydään melkein mitä vain: pesuaineita, mattoja ja kuivamuonaa kuten riisiä ja makaronia, jotka ovat isoissa 100 litran saaveissa. Tiskillä pitää myyjälle kertoa, montako kiloa esim. riisiä tai maitojauhetta haluaa. Näissä kioskeissa emme voi yksin asioida, koska täällä ei oikein englannilla pärjää. Muutaman vuoden sisään Hosainan tavaravalikoima on lisääntynyt - ennen lähetit toivat vessapaperinkin Addis Abebasta.
  • Kasvisten ja hedelmien suhteen olemme saaneet hyvää palvelua. Lähetit ovat järjestäneet niin, että eräs paikallinen poika, Abraham, ilmaantuu pari kertaa viikossa terassille ja kysyy, mitä tarvitaan. Hän sitten lähtee kylän torille hakemaan ja tuo hedelmät ovelle asti. Näin meidän ei tarvitse lähteä itse torille seikkailemaan. Olen jo oppinut joitakin numeroita ja hedelmien nimiä,joten osaan tilata jotain jo itsekin!
  • Vesi tulee hanasta, mutta ei suomalaisittain juomakelpoisena. Sitä pitää ensin keittää 20 minuuttia, jonka jälkeen sen annetaan jäähtyä. Jäähtynyt vesi kaadetaan filtterin ylempään säiliöön. Vesi filtteröityy hitaasti ylemmästä säiliöstä alempaan. Siinä sitten on hana, josta tulee juomakelpoista vettä. Sitä säilötään pulloihin ja laitetaan jääkaappiin.
  • Kahvi: Kahviakaan ei saa valmiiksi jauhettuna, mikä kyllä on hyvä juttu sillä mikäpä olisi parempaa kuin vastajauhettu kahvi! Kahvinpavut pitää ostaa raakana ja kokonaisena. Sitten ne paahdetaan isolla pannulla ja jauhetaan sopivaksi.